Tänään alkoi kahdeskymmenes raskausviikko (rv 19+0). Joidenkin laskureiden mukaan nyt on puoliväli, mutta joka tapauksessa olen ainakin lähellä puolta väliä. Raskaus on tietenkin muuttanut minua fyysisesti, enemmän kuin oletin.
Painoa on tullut lähes 10 kiloa! Entistä tarkemmin pitäisi jaksaa keskittyä terveelliseen ruokaan ja liikunnan lisäämiseen. Enää suurempia vihlomisia, väsymystä tai pahoinvointia ei ole ollut. Tuntuu kamalan vaikealta silti. Mihin jumppiin voisin omalla salilla mennä, kun vatsalihaksia ei kannattaisi tehdä? En halua maata tekemättä mitään ja vanhat lempparit on liikaa sykettä nostavia. Saliohjelmaakaan en osaa enää päivittää itselle sopivaksi. Vatsa (oikeastaan koko etumus) tuntuu painavalta, eikä sen olemassaoloa unohda pitkäksi aikaa - tämä tunne on ollut minulle aikamoinen yllätys. Yöllä herään vessaan ja ihoa kutittaa venymisen vuoksi vatsasta ja rinnoista.  |
| Rv 18+6 |
Fyysisiä muutoksia suuremmat ovat muutokset henkisellä puolella. Vielä pelottaa, mutta osaan myös nauttia. Sosiaalisessa elämässä on tapahtunut muutos. Sosiaaliset tilanteet eivät ole yhtä raskaita, kuin ennen. En esimerkiksi pelkää lapsettomien kavereiden näkemistä siksi, että he saattaisivat olla raskaana tai udella meidän vauvantekopuuhista. Pystyn olemaan paremmin oma itseni ja tuntuu, että itsetuntoni on parantunut ihan joka asiassa huimasti. En ole ollut koskaan näin pitkään näin onnellinen. Ilon kyyneleet tulevat silmiin joka päivä.
Positiiviset muutokset tuntuvat myös surullisilta. Mitä jos en olisi nyt tässä, olisinko jo romahtanut? Pystyisimmekö olemaan miehen kanssa onnellisia yhdessä? Myös tulevat kommentit raskaudesta pelottaa. Tähän asti olen yleensä aika nopeasti kertonut, että lapsi sai alkunsa IVF:llä, jotten kuulisi kommentteja kuten "no jo oli aikakin!".
Ajatusmaailmani on muuttunut. Lomalla mietin, mitä voin syödä, enkä syö ja juo huolettomasti jokaisesta katukojusta. Mietin, missä on lähin lääkäri ja murehdin sitä, miten toimin, jos jotain sattuu. Yritän olla stressaamatta, jottei vauvan olisi paha olla. Mietin tulevia matkakohteita eri kantilta ja tulevaa elämää suunnittelen aivan toisista lähtökohdista.
Elämä on ollut kiireisempää viime aikoina. Jäin työttömäksi jonkin aikaa sitten, mutta olen tehnyt paljon keikkoja ja ainakin heinäkuun ajan saan olla säännöllisesti töissä. Kolmivuorotyön yövuorot ovat tuntuneet aika rankoilta, mutta toisaalta yövuorossa olen ehkä tuntenut lapsemme ensimmäisiä liikkeitä.
Kolmivuorotyö on varmasti rankkaa raskauden aikana. Saatko hyvin nukuttua päivällä yövuoron jälkeen? Minulla on menossa nyt sellainen vaihe, että yöunien pituudesta riippumatta päiväunet ovat ihan välttämättömät.
VastaaPoistaSaan nukuttua, mutta ongelmana on se että nukkuisin vaikka koko päivän ja muutenkin palautuminen on ollut vaikeaa. Luulen, että en tee enää heinäkuun jälkeen yötöitä, vaikka se tietääkin sijaistavalle rahanmenetystä...
PoistaHei! Nykyisten suositusten mukaan sykkeen nousua ei tarvitse välttää, liikunta on jopa pikkuiselle hyväksi! Pätevä jumppaohjaaja osaa kyllä huomioida erityistarpeet ja antaa vinkkejä miten pystyt olemaan mukana treeneissä.
VastaaPoistaSalilla kaikki liikkeet jotka tuntuu hyvältä on ok, kun välttää selällään ja vatsallaan tehtäviä liikkeitä sekä liikkeitä joissa vatsa joutuu puristuksiin. Lenkkeily ja muutenkin ulkoilu on hyväksi myös. Tsemppiä!!
Lenkkeilyyn (muuttunut juoksusta kävelyyn) olen yrittänyt panostaa enemmän kun muu on jäänyt. :) Kai se on pääasia, että jotain tekee.
PoistaKomppaan Anonyymiä, älä ihmeessä jätä liikuntaa! Korkeasykkeistä ei tarvitse vältellä jos vaan susta tuntuu hyvältä eikä tule supistuksia - juttelin juuri tästä aiheesta terkkarin kanssa tällä viikolla. Ja vatsalihaksiakin voit tehdä vielä kunnes viimeinen kolmannes alkaa, jos tuntuu hyvältä.
VastaaPoistaMun raskauskuulumisia voi seurata täältä:
http://www.lily.fi/blogit/mina-0
Musta tuntuu, ettei oo muuta kuin löntystelyä ja korkeasykkeistä treeniä enää jäljellä. :D Pitäisi vaan pystyä paremmin luottamaan omaan kroppaansa. :)
PoistaOnko sun neuvolatäti jotenkin kommentoinut painonnousua? Itse olin viimeksi neuvolassa rv 22, tästä siis pari viikkoa aikaa, ja painoa oli siis yhteensä raskauden aikana tullut 5 kg. Täti oli hieman sitä mieltä, että jos samaa tahtia painoa tulee, sitä kertyisi hieman liikaa... ja kropaltani olen hoikka enkä liho herkästi. Hieman jäi häiritsemään neuvolatädin kommentti...
VastaaPoistaVielä ei ainakaan. Viimeksi mun paino oli tainnut nousta n. 6kg viikolle 15 tai 16 mennessä ja sanoi, että painonnousu on ihan ok kun siitä huolissani kyselin.
PoistaMun mielestä 22 vk ja 5kg kuulostaa oikein hyvältä. Jossain raskauslaskurissakin sanottiin, että n. 6kg olisi hyvä määrä ensimmäisellä raskauspuoliskolla. Oliko paino tullut sulle kuitenkin pikkuhiljaa, eikä yhtäkkiä? Jos ei ollut yhtäkkiä parissa viikossa tullut, niin ihmettelen kyllä suuresti neuvolatädin kommenttia!
Ei mitenkään yhtäkkiä mielestäni ainakaan. Samaan aikaan kun vatsa on pompsahtanut esiin, niin painoa tuli luonnollisesti hieman aiempaa enemmän. Mutta ei oteta painonnoususta liikaa stressiä :) ihanan asian takia tässä "paisutaan", nautitaan joka hetkestä, sanoi neuvolatädit mitä tahansa!
PoistaHeippa, teit joskus alkuraskaudesta clearblue digital testejä nähdänsesi, nouseeko raskaushormooni. Sain juuri tietää olevani raskaana,ja aloin miettimään pitäisikö minunkin tehdä testejä vielä? Stressasiko sinua testien tekeminen?
PoistaJep, nämä kilot ovat kyllä nyt maailman pienin ongelma, kunhan ei nyt ihan liiallisuuksiin mene. Pelottavampaa varmasti olisi se, ettei kiloja tulisi ollenkaan.
PoistaToinen anonyymi: Mulla ne digitestin viikot nousi hitaammin kuin olisi pitänyt. Se stresassi kovasti, mutta niin stressasi kaikki muukin. Toisaalta kun testissä viimein viikot suostuivat nousemaan niin olihan se helpottavaa. :) En usko, että olisin ilman testailua päässyt vähemmällä stressillä.
Mullakin kolmivuorotyö tuntui tosi raskaalle jo tosi nopeasti raskauden alettua. Onneks nyt oonkin voinu olla tekemättä yövuoroja :) Tuntui just et palautuminen hankaloitui ja väsynyt oli koko ajan... :/
VastaaPoistaMä oon nyt vain kesän aikana tehnyt kolmivuoroa. Luulen, että siinä alun väsymyksessä tämä olisi ollut ihan mahdotonta. Kamalasti jaksaminen vaihtelee kuitekin - välillä jaksan ihan hyvin ja toisinaan ihan perus päivävuorojenkin jälkeen on pakko nukkua pitkän päiväunet...
Poista