Lapset kannattaisi tehdä NYT

Vielä reilu viikko suunnittelukäyntiin. Tiputtelua on koko ajan ja se alkoi melko pian ovulaation jälkeen. Pelkään, että tämän takia on vaikea hahmottaa, koska uusi kierto alkaa. Mutta tuskin seuraavasta kierrosta vielä aloitetaan hoidot, joten pitää tästäkin asiasta kysyä lääkäriltä. Nyt taitaa olla historiallinen kierto - ensimmäinen kierto, missä en tässä vaiheessa kiertoa elättele toiveita olevani raskaana.

Labrassa on miehen kanssa käyty ja kaikki on periaatteessa valmista hoidon alkamiseen. Olo on kuitenkin kumma. Pelkään raskaaksi tulemista, pelkään etten tule raskaaksi ja pelkään, että hoidot käyvät henkisesti liian raskaiksi.

Tämän päivän kruunasi "Kirsin" kommentti siitä, että hänen mielestään lapset pitää tehdä ennen kuin täyttää kolmekymmentä. Näin hän on opastanut omia lapsiaan. Olisi tehnyt mieli kysyä ystävällisesti, että näinkös vaan niitä lapsia tehdään ja kannattaisikohan minun unohtaa tuo lasten tekeminen kokonaan, jos en ennen tuota maagista rajapyykkiä ehdi niitä tekemään. Jos joudumme adoptiota harkitsemaan ja siihen prosessiin lähtemään, on todennäköistä, että meidän lapsi "tehtäisiin" tuon rajapyykin jälkeen.

Suurin pelko koskee kyllä tässä vaiheessa hoidon rankkuutta. Suurin osa minusta huutaa, ettei me onnistuta. Toisaalta, me viihdytään kyllä kahdestaankin. Toisaalta, suurin unelmani on olla äiti. Mutta se, että minusta tulisi äiti ja miehestä isä, tuntuu erittäin pelottavalta ajatukselta.

7 kommenttia

  1. Minusta tuntuu, että aina uuden hoidon tai "vaiheen" odottaminen on aina se rankin vaihe. Hirmuisesti tsemppiä suunnittelukäynnille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä suunnittelukäynnin odotus on onneksi sujunut kohtuullisen hyvin, kun muu elämä on pitänyt niin kiireisenä. Pelottaa kyllä se hoidoissa odottelu, kun pitää odottaa punktiota ja sen jälkeen toivottavasti siirtoa jne... Mutta onneksi tämä on vain yksi vaihe elämässä.

      Poista
  2. Täällä myös jännitys huipussaan, illalla pitäisi nimittäin pistää ensimmäinen gonal-f annos... Apua! Nyt se ihan tosissaan alkaa.. Ens keskiviikkona on eka ultra ja siitä noin viikon päästä punktio! (jos siis sinne asti päästään)...Ihan liikaa jännittäviä tapahtumia parille viikolle!! Ei oikein enää tiedä että itkiskö vai nauraisko.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinka meni pistäminen? Tule ihmeessä kertomaan myös punktion jälkeen kuulumiset. :) Tai laita vaikka sähköpostia!

      Poista
    2. Mooi! Hienosti meni, sydän hakkas ja kädet tärisi mutta onnistui.. :) eilen menikin jo hieman rauhallisemmissa tunnelmissa! Tänään voisin kysyä haluaisko mies kokeilla pistää.. :D voin laitella ilomielin kuulumisia, laitan vaikka sähköpostiin sitten kun on punktio ohi.. :) sitä ennen voin käydä kertomassa ultrakuulumisia vaikka ihan täällä.. :)

      Poista
  3. Puolityyntä myrskyn edellä :) Odotuksen latenssivaihe on monessa asiassa pahempi kuin itse rähinä. Alkuun kun pääsee, niin asioilla on tapana lutviutua uomiinsa. Tsemppiä tulevaan!

    VastaaPoista

Hei, jätäthän kommentin! :)