Kirja rentoutuskeinona

Uneni ovat olleet nyt monta yötä omituisia. Eläviä painajaisia, sekavia ja pitkiä unia. Tänä aamuna herätessä ensimmäinen ajatus oli, että ihan pian on suunnittelukäynti. Ei sitä näköjään omia ajatuksiaan voi määräänsä enempää hallita. Minä stressaan ja mietin, vaikka periaatteessa en ole antanut sille aikaa. Jos en hereillä stressaa, niin sitten edes unissani.

Päätin lähteä kirjastoon lainaamaan jonkun dekkarin, joka saisi ajatuksen pois tästä kaikesta. Jotain yksinkertaista ja nopealukuista. Otin ensimmäisen vastaantulevan, entuudestaan tuntemattoman kirjailijan eli Donna Leonan, Ystävä sä lapsien -kirjan. Aloin lukea takakakantta...


Kokonainen lapsettomuuden ja epätoivon maailma? Ihan totta? Nauratti. Itketti. Ärsytti. Alitajuntako tämänkin kirjan käski napata. Vaikka tämä tuskin suuntaa ajatuksia kamalasti lapsettomuudesta pois, oli se silti pakko lainata.

Ei kommentteja

Hei, jätäthän kommentin! :)