Yhden yön telttaretki taaperon kanssa

Reissaaminen ja matkustaminen on muuttunut meidän perheessä paljon lapsen tultua mukaan matkustuskokoonpanoon. Osaltaan myös minun ilmastoahdistus on pistänyt miettimään omia matkailutottumuksia.


Vielä viisi vuotta sitten hotelliloma naapurikaupungissa tai yö oman kunnan leirintäalueella olisi tuntunut ainakin tosi tylsältä, ellei vähän turhaltakin.


Pari viikkoa sitten menimme yhdeksi yöksi Vaasan Top Campingille telttailemaan. Lapsi oli älyttömän innostunut kaikesta: pakkaamisesta, teltan pystyttämisestä, retkiruokailusta ulkona ja leirintäalueen leikkipaikoista. Otettiin retkelle mukaan monta tehtäväkirjaa, mutta niitä ei ehditty muuta kuin nopeasti vilkaista. Ulkona riitti paljon tekemistä, vaikka ilma oli aika viileä.

Leirintäalueen vastaanotosta saimme tullessamme Seikkailukartan. Sen ansiosta lapsi jaksoi kierrellä leirintäalueella. Palkinnoksi Seikkailukartan suorittamisesta sai kivan tehtäväkirjan.






 


 

Ensimmäinen yö teltassa

Illalla valvottiin tarkoituksella normaalia myöhäisempään. Arvasin, ettei tyttö malta nukahtaa normaaliin aikaan, kun teltan ohuiden seinien ulkopuolella olisi vaikka mitä kivaa tekemistä. Tarkoituksena oli käydä koko perhe yhtä aikaa nukkumaan.

Minä ja mies esitettiin nukkuvaa. Lapsi kiipeili meidän päällä kurkistellen veikeä ilme naamalla. "Mennään leikkimään." "Nyt on aamu." "Ei nyt ole yö, nyt on aamu." "Ei mua väsytä." "Mennään leikkipaikalle."

Huomasi, että lapsi on tottunut nukkumaan pimeässä huoneessa. Osasin aavistaa, että tytöllä menee hieman tavallista kauemmin nukahtaa, mutta en olisi uskonut, että hän nukahtaa vasta kello 23:40. No, myöhäisestä nukkumaanmenosta huolimatta aamu alkoi varhain. Olin kuitenkin iloisen yllättynyt, kuinka hyvin me lopulta teltassa nukuttiin.

 

Aamu ja kotiinlähtö

Aamulla oli kylmä, myös suomalaisella mittapuulla. Mentiin syömään aamupalat leirintäalueen yhteiskeittiöön ulkona syömisen sijaan. Aamupalan jälkeen leikittiin vielä leikkipaikalla. Juttelin leikkipaikalla toisen äidin kanssa. Vähän nauratti, kun hän kysyi ollaanko tultu kaukaa. Kyllä, ainakin neljän kilometrin päästä! 

Vaikka reissu oli lyhyt ja matkakohde erittäin lähellä, tuntui retki hyvällä tavalla pitkältä ja irrotti meidät kaikki arjesta.

En tiedä, oliko järkeä pakata auto kattoa myöten täyteen yhden lähellä vietetyn yön takia. Mutta olisiko reissu ollut yhtään järkevämpi, jos olisimme ensin ajaneet monta sataa kilometriä kohteeseen? En uskon. Taaperon kanssa on ihan kiva reissata paikoissa, jotka ovat ennestään tuttuja.

Ei kommentteja

Hei, jätäthän kommentin! :)