Vuosikatsaus 2017

Viime vuonna kirjoitin vuosikatsauksen, mutta en toiveita tälle vuodelle. Hyvä niin, sillä vuosi on mennyt täysin uutta opetellessa ja uuteen elämäntilanteeseen sopeutuessa. Jokainen ennen vauvan syntymää asetettu toive olisi todennäköisesti tuntunut typerältä vauvan saavuttua. Elämä heitti muutaman kuperkeikan, kun kymmenen vuoden jälkeen meitä olikin yhtäkkiä kolme.

Vuosi on ollut mahtava. Siihen on mahtunut tavallista enemmän surua ja suurta iloa. Toivon, että ensi vuosi olisi tasaisempi. Suuria muutoksia on kuitenkin tulossa, kun aloitan työt heti vuoden alussa. Vaikka työelämä on ennestään tuttua, on kotona työskentely ja oman lapsen hoitaminen siinä sivussa ihan uusia asioita.

Tammikuu

Tammikuussa tyttö oli kuukauden vanha. Vatsavaivojen takia olin imetysdietillä: en syönyt viljoista muuta kuin kauraa, en käyttänyt maitotuotteita, en munaa enkä soijaa. En ole vieläkään varma, oliko siitä mitään hyötyä.

Pääsin myös tuulettumaan vauvan kanssa erilaisiin harrastuksiin. Aloitimme vauvamuskarin ja kävimme vauvanäytöksessä elokuvateatterissa. Tutustuin uusiin mammakavereihin ja totuttelin uuteen elämäntilanteeseen.

Helmikuu

Vietimme tytön ristiäisiä ja tyttö sai virallisesti nimen. Etunimi oli tiedossa kaikilla melko pian tytön synnyttyä. En nähnyt syytä, miksi nimeä pitäisi salata. Tuntui myös hyvältä puhua tytöstä nimellä, eikä sanoa "vain" vauvaksi.

Maaliskuu

Elämään mahtui vieläkin pääasiassa vain tyttö, unipulmat ja arjesta selviytyminen. Kävimme myös pienellä minilomalla, joka teki äärettömän hyvää. Maaliskuussa tytön nukkuminen lähti pienin askelin hieman parantumaan.

Huhtikuu

Huhtikuussa teimme ensimmäisen pidemmän loman, kun suuntasimme viikonlopuksi Helsinkiin lapsimessuille. Toinen mukava muisto liittyy meidän vapun vieton aloittamiseen. Rakastan brunsseja, vaikka niitä tulee harvemmin väsättyä. Vappu me aloitettiin kuitenkin kotitekoisella brunssilla.

Pääsiäispupu

Toukokuu

Toukokuussa vietettiin äitienpäivää. Pohdin paljon kokemaani lapsettomuutta ja meidän nykyistä elämäntilannetta. Aloitettiin myös meidän piharemppa ja järjestin Silverjungle kutsut. Kutsujen pitäminen jännitti, kun mietin saanko vieraita paikalle. Onneksi vieraat saapuivat paikalle ja kutsut olivat kiva paussi normaalista arjesta.

Kesäkuu

Kesäkuussa vietimme tytön puolivuotissyntymäpäiviä. Aloitimme kiinteiden maistelun, mutta ruoka kiinnosti tyttöä pelottavan vähän - ja kiinnostaa muuten edelleen.

Lisäksi vietimme yhden vuoden lempipäivistäni Mustasaaressa maailmanperintöalueella.

Heinäkuu

Heinäkuussa tyttö oppi uusia asioita paljon. Hän oppi ryömimään, konttaamaan, nousemaan istumaan ja nousemaan seisomaan! En tiedä, johtuiko kehitysharppaus miehen kesälomasta. Ehkä mies on hieman kehittävämpää seuraa, kuin paljon höpsöttelevä äiti.

Kävimme heinäkuussa kesälomaretkellä Helsingissä. Saarikierroksen kohokohta oli ehdottomasti kaunis Vallisaari.

Elokuu

Huonosti nukutut yöt vaivasivat taas enemmän kuin ennen. Lopetin yöimetykset ja elämä alkoi rauhoittua öisin. Mietin paljon omakotitalon ostoa ja töiden aloittamista. Talohaaveista on tällä erää ainakin luovuttu ja olen tehnyt asian suhteen rauhan. Rakastan meidän kotia ja sen vaivattomuutta. Rakastan myös sitä, ettei asuntolaina syö liian isoa osuutta meidän tuloista. Tästä rauhasta kiittää voi erästä Kiyosakin kirjaa.

Aloitin kodin raivauksen ja tarkoitus oli kuukausittain käydä läpi yksi huone ja esitellä etenemistä. Suunnitelmat muuttuivat, mutta raivaus jatkuu - ehkä kirjoittelen siitä ensi vuonna.

Syyskuu

Syyskuussa vieraillimme ruokamessuilla Kauhajoella. Vanhettiin miehen kanssa molemmat. Ostin muuten miehelle lahjaksi kotisiivousta puoleksi vuodeksi, se on ollut paras lahja ikinä. Nautimme useista täysistä öistä tytön yöunien parannuttua unikoulun myötä. Saimme yhden suru-uutisen tytön isomuorin kuoltua.

Lokakuu

Lokakuu oli hyvin arkinen kuukausi. Aloin henkisesti valmistua tammikuussa koittavaan töihin paluuseen, vietimme aikaa yhdessä ja kävimme perhekerhoissa ja vauvamuskarissa.

Marraskuu

Aloitin tytön syntymäpäivien suunnittelun. Suunnitelmat olivat suureelliset, mutta kakku ei harjoittelusta huolimatta luonnistunut. Kutsukortit sain sentään itse tehtyä.

Vietimme isänpäivää, mutta muuten elimme pääasiassa tavallista arkea. Kävimme kuitenkin konsertissa koko perheen voimin ja konsertin jälkeen mies ja tyttö lähtivät kotiin nukkumaan. Minä vietin ensimmäistä kertaa iltaa erossa vauvasta. Pärjäsin hyvin, enkä ollut kiinni puhelimen näytössä, kuin ensimmäisen tunnin.

Marraskuun lopussa tyttö oppi kävelemään, aivan yllättäen ja todella varmasti.

Joulukuu

Joulukuussa oli aihetta juhlaan. Vietettiin tytön syntymäpäiviä kahtena päivänä, Suomi täytti 100-vuotta ja koko kuukauden kruunasi ihana joulu. Joulua en ehtinyt suunnitella ja laittaa niin paljon, kuin aluksi meinasin, mutta se ei haitannut.

Vuosi vaihdettiin seesteisissä merkeissä. Tälle vuodelle minulla ei ollut suunnitelmia tai tavoitteita, mutta vuodelle 2018 on sitäkin enemmän!