Perjantaina meillä tulee kolme viikkoa kiinteiden maistelua täyteen. Kiinteät aloitettiin tytön täyttäessä kuusi kuukautta. Kiinteät aloitimme sormiruokaillen, mutta olemme maistelleet myös soseita. Tosin tyttö ei anna häntä syöttää, vaan hän haluaa syödä itse myös lusikalla. Pienellä lusikalla tämä on onnistunut yllättävän hyvän. Jos minä tarjoan ruokaa lusikalla tai smoothiepussilla saa se aikaan minä itse -itkun.

Poikkeuksena hän on antanut syöttää lusikalla punaherukka-mansikka-banaanismoothieta. Tuo smoothie oli meille vanhemmille tehty, mutta päätin antaa tytön maistaa sitä. Ajattelin, että saan siitä kiitokseksi väkevän irvistyksen. Arvasin oikein, mutta yllätyin kun tyttö halusi smoothieta lusikallisen, toisen ja kolmannenkin! Taas kerran opin, ettei tulisi ajatella ennakkoon sitä, mistä lapsi saattaa pitää ja mistä ei - oli sitten kyse ruuasta tai jostain muusta.

Jotkut ruoat ovat aiheuttaneet kakomista. Sormiruokailijalla kakominen on ihan normaalia ja kakomisrefleksi tulee paljon helpommin kuin aikuisella. Silti pienen kakominen ja ruoan suussa pyörittely näyttävät välillä pahalta. Onneksi tieto tässä asiassa rauhoittaa mieltä jonkun verran - kakominen on normaalia ja osaan toimia jos kurkkuun jää jotain kiinni (toimintaohje tukkeen poistamiseksi).

Sormiruokaillen olemme maistaneet:

Kiintietä tarjoamme noin neljä kertaa päivässä. Välillä tyttö ei syö mitään, yleensä mahaan päätyy ruokaa todella vähän, vain muutamia lusikallisia jos sitäkään. Moneen ruokaan tyttö ei halua itse koskea, vaan nostaa kätensä ylös. Järki sanoo, että maidossa on paljon kaloreita ja pääasiallinen ravinto tytöllä on kuitenkin maito. Mutta silti välillä huolestuttaa, että saako hän tarpeeksi ruokaa? Onko hänen nälkä? Kasvaako hän tarpeeksi?

Päätin ennen kiinteiden aloitusta, etten tuputa tai huolestu. Eihän terve lapsi ruokapöydässä nälkään kuole. Mutta ei taida äitiyden herättämillä tunteilla ja järjellä olla paljoakaan tekemistä keskenään. Ei nimittäin ole etukäteen päättäminen auttanut, vaan välillä mietin, mitä jos tyttö ei ikinä syö kunnolla, mitä jos hän ei kasva tarpeeksi, mitä jos teen jotain väärin ja sen takia tyttö näkee nälkää...