Meillä oli vaikea alku tytön unien osalta. Yöllä uni tuli vasta usean tunnin huutamisen jälkeen ja mielestäni itku oli selkeää koliikki-itkua. Välillä tyttö rauhoittui koliikkikeinuun tai rinnalle. Youtubestä löytyvät "white noise" äänet toimivat monesti vieläkin, jos huuto ei meinaa loppua. Ennen oli usein iltoja, jolloin itkua ei saanut katkeamaan millään. Silloin auttoi kamalasti kommentit, kuten "vauvat tapaavat itkeä" ja "et sä vielä oo kovin väsynyt" kun olin ihan poikki. Ekasta parista kuukaudesta en muista paljoa, mikä on älyttömän surullista. Onneksi on valokuvia, mutta niitäkin olisi pitänyt ottaa rutkasti enemmän.
 |
| Minivauva koliikkikeinussa <3 |
Aluksi vauva ei luonnollisestikaan erottanut yötä päivästä. Yön ja päivän eroa opeteltiin yksinkertaisilla asioilla: päivällä on valoista ja enemmän ääntä, valot ja radio aina päällä. Kun vauva nukkui päivällä, puhuttiin silti normaalilla äänellä. Hereillä ollessaan vauva söi lähes koko ajan, jolloin minä katselin usein elokuvia. Yöllä ei juteltu edes vauvan ollessa hereillä, valot pidettiin minimissään ja tarpeelliset vaipan vaihdot ja syötöt pyrittiin hoitamaan mahdollisimman vähäeleisesti.
Parin kuukauden ikäisenä alkoi selkeä rytmi löytyä. Yöunille käytiin klo 12-2 aikaan yöllä, reilusti sitä ennen tehtiin iltatoimet ja alettiin valmistautua nukkumaan menoon. Yöt alkoi kuitenkin pikkuhiljaa sujua paremmin ja nukahtamisaika muuttui vähä vähältä varhaisemmaksi. Uskon minun imetysdieetilläni myös olleen osuutta unien paranemiseen.
Reilu viikko sitten alkoi (viimeistään) mennä hermot illan pitkiin "tissitainnutuksiin". Päätin tunnollisesti alkaa nukuttaa vauvaa joka ilta klo 20. Vauva suostuu edelleen nukahtamaan lähes aina vain rinnalle. Muutaman kerran hän on nukahtanut nyt kehtoonkin. Vauva nukahtaa yleensä klo 22 aikaan, vaikka vauva herääkin monta kertaa vielä nukahdettuaan, jos kukaan ei ole hänen vieressään. Muutamana iltana olen saanut olla miehen kanssa hetken kahdestaan vauvan nukahdettua. Vielä on pitkä matka siihen, että vauva alkaisi itse oppimaan rauhoittumista ja nukahtamista.
Nukahdettuaan kunnolla vauvan ensimmäinen unipätkä kestää tavallisesti 3-4 tuntia, mutta ollaan meillä välillä nukuttu reilusti pidempiäkin pätkiä. Pitkän unipätkän jälkeen uni on katkonaisempaa ja rauhattomampaa, mutta kuitenkin hyvää. Ylös me noustaan 9-10 aikaan aamulla. Joskus herään ennen vauvaa syömään aamupalaa, välillä herään vauvan jutteluun ja siihen, että vauva joko raapii tai potkii minua.
Paljon olemme uniasioissa edistyneet ja olen tyytyväinen, mutta toivon, että voin antaa vauvalle eväitä entistä parempiin uniin. Olen kysellyt vinkkejä nukahtamiseen neuvolasta ja netistä. Suurimmat uniongelmat meillä on nyt nukahtamisessa ja päiväunien nukkumisessa.
Kaikki vinkit vauvan parempiin uniin otetaan vastaan.
Oh!
VastaaPoistaTuo minua jännittää todella paljon! Itse tarvin kunnolla unta tai en vain yksinkertaisesti toimi :D
https://faijahommia.fi/
Meillä ainakin helpotti miehellä heti, kun varsinainen huutovaihe meni ohi. :D Nykyään se ei pieneen itkuun tai vauvan ruokailuun herää ollenkaan. Voit siis päästä hyvinkin vähällä jos vauva ei ole kova huutamaan.
PoistaMeillä vähän samantyylisiä "haasteita" 4kk tytön kanssa.. nukahtaa yöunille ainoastaan rinnnalle ja päivisin nukkuu melko heikosti pieniä unipätkiä siellä sun täällä. Vaunulenkillä nukahtaa yllättävän hyvin, mutta herää usein heti kotiovella. Minkälaisia vinkkejä olet saanut neuvolasta tuohon vauvan nukkumiseen? Itse en ole vielä ottanut asisa siellä esille, mutta kovasti minäkin kaipailisin vinkkejä siihen, kuinka saada vauva nukkumaan enemmän päivisin ja nukahtamaan iltaisin ilman jatkuvaa rinnallaoloa.. tiedän että kyllä se joskus loppuu, joten ihan hirveää stressiä en asiasta ole vielä itselleni ottanut.
VastaaPoistaMeillä parhaat päiväunet, 2-3h, nukutaan joko vaunuissa tai kantoliinassa. Vaunulenkin jälkeen unet jatkuvat vaunuissa eteisessä ja vauvan liinassa nukkuessa saan itse touhuttua kotona :)
PoistaAnonyymi: Neuvottiin yrittämään nukuttamista vaunuihin mahdollisimman vähän liikuttamalla, että vauva oppisi nukkumaan myös paikallaan olevissa vaunuissa. Meilläkin siis nukkuu vain niin kauan kuin vaunut liikkuu ja herää viimeistään 5-10 min liikkeen loputtua. Toinen vinkki oli, että vauvalla olisi hyvä olla joku rätti tai lelu joka toisi turvaa niin, ettei minun tarvitsisi olla koko aikaa vieressä.
PoistaTiia S, meilläkin nukuttiin vielä reilu kuukausi sitten 1,5-4 tunnin päiväunia vaunuissa. Tulassa tyttö nukkuu yhden unisyklin verran ja herää niin, etten saa uudestaan uneen.
Heippa! Lupasin tulla kertomaan kuinka meni allergialääkärillä. Lääkäri totesi että meidän pojalla on suolioireinen allergia, maitoa ja soijaa ei kestä imetyksen kautta ainakaan. Onneksi olin dieetillä ollutkin niin tilanne parani huomattavasti alkuun verrattuna. Epäilen että voi olla muitakin ruokia joita ei kestä. Meillä nyt dieetti jatkuu, aloitellaan kiinteitä lääkärin ohjeilla.
VastaaPoistaJos epäilet allergiaa niin kannattaa kysellä suosituksia kuka olisi hyvä allergialääkäri. Jos käytät Facebookia niin siellä on ryhmä imetysdiettaajat, kannattaa siihen liittyä. Itse olen sieltä löytänyt paljon tietoa. Terv. Jonna
Tehtiinkö jotain tutkimuksia vai todettiinko oireiden perusteella? Meillä tuntuu vauva sietävän nyt ainakin pieniä määriä maitoa. :)
PoistaKiitos ryhmävinkistä!
Oireiden perusteella nyt alkuun todettiin, otettiin myös verikokeet joista katsotaan ruoka-aine allergioita. Näin pienillä vauvoilla ne ei välttämättä näytä vielä mitään, vasta myöhemmin luotettavampia.
Poista...Niin ja hyvä juttu jos tuntuu sietävän maitoa pienissä määrin! Kannattaa luottaa omaan vaistoon näissä :)
PoistaTää on varmaan sellainen kommentti, mitä et haluaisi, mutta kommentoin silti. Minusta kaikista poppakonsteista huolimatta nukkumiseen on auttanut lähinnä aika.
VastaaPoistaAlun itkut olivat ihan kauheaa. Sitten keksin kantoliinan ja jumppapallon. Siinä minä kyynel silmäkulmassa rättiväsyneenä ja ikävöiden katsoin miten mies menee nukkumaan (töihin piti herätä aikaisin) ja itse jäin vauvan kanssa olkkariin hyppimään jumppapallon päälle vauva siinä liinassa. Katsoin kaiken mahdollisen hömpän jakso kerrallaan ja aina välillä kokeilin, joko voitaisiin mennä nukkumaan. Joskus kahdelta, joskus viideltä... Sitä jatkui ainakin niin kauan että trikoinen kantoliina alkoi tuntua jojolta ja vaihdoin kudottuun.
Pikkuhiljaa tyyppi vaan alkoi nukahtaa aiemmin ja aiemmin ja jumppapallo-kantoliinaa ei enää tarvittu ollenkaan. Joskus 8-9 kuukauden iässä opeteltiin nukkumaan yöt ilman syöttöjä ja silloin se väsymys alkoi helpottaa vähitellen.
Ja vaikka olen aina päiväunilla hytkyttänyt vaunuja kunnes lapsi on nukahtanut (heijastin yleensä sivulle aika reippaaseen tahtiin ja laskin sataan, katsoin nukkuuko vauva ja jos ei niin aloitin uudestaan, mutta hän tosin jäi siihen nukkumaan eikä heti herännyt) ja tosiaan ekat kuukaudet uni tuli vain sen jumppapallon päällä, niin ei se ole aiheuttanut myöhemmin mitään tarvetta heijasta. Nykyään (1v 4kk) hän nukahtaa ihan itse omaan sänkyynsä ja hoidossa sänkyyn, ilman että kukaan vahtii vieressä. Oikeastaan hänen on paljon vaikeampi nukahtaa, jos joku on samassa tilassa.
Onneksi tuo vauva-ajan väsymys unohtuu sitten nopeasti, kun siitä vaan pääsee ensin eroon :) ei se tietty nyt lohduta, kun saappaat vuotaa ja sukat on märät, mutta odotahan vaan sitä fiilistä kun huomaat aamulla, ettet herännytkään yöllä! Siinä vasta tunne.
Varmasti aika on pienen vauvan uniongelmissa paras lääke. Mutta uskon kyllä myös vippaskonstien ja vauvan oppimiskykyyn. :)
PoistaMäkin harrastan tota laskeskelua. Jo päiväkodissa töissä ollessa laskin esim. kolmekymmentä silitystä ja katsoin nukkuuko lapsi. Nyt heijaan tietyn määrän ja katson nukkuuko vauva. :D
Uskaltaisin kyllä jo sanoa, että väsymys on selätetty. Oman ajan kaipaus on ehkä se suurin "ongelma" nyt.
Kaikista raskainta vauva-ajassa oli juuri vähäiset unet.
VastaaPoistaMuistan sen fiiliksen, kun aamulla tajusin, että olin nukkunut niin sikeästi, että näin untakin! :)
Mä herään usein ihmettelemään, jos vauva nukkuukin tavallista paremmin. :D
Poista