Eilen oli neuvolakäynti. Perusjutut oli edelleen kunnossa. Kohdun koko on keskikäyrällä ja vauva oli edelleen pää alaspäin ja nyt jo todella alhaalla, mikä myös tuntuu. Turvotusta on ollut viime viikolla huomattavasti. Sormet ovat kamalan tuntuiset, ne puutuvat ja tuntuvat välillä voimattomilta. Sorminäppäryyttä vaativa harrastus tuntuu vaikealta ja kaverin luona en saanut kivennäisvesipulloa omin voimin auki. Myös etova alkuraskauden olo on palannut, närästää ja väsyttää tavallista enemmän. Mutta kaiken kaikkiaan voin hyvin.

Juttelimme käynnillä myös synnytyksestä. Sain kysyä kaikki mieltä vaivanneet kysymykset (mm. puudutetaanko jos tehdään episiotomia, mitä jos pyörryn, saako ammeessa synnyttää, miten pärjään kivun kanssa synnytyksen jälkeen jne.). Vaikka alatiesynnytys pelottaa, niin pelkään kyllä vielä enemmän sektion mahdollisuutta. Toivon, että synnytys sujuu hyvin ja turvallisesti, ja että toipuisin siitä nopeasti.

Olo on epätodellinen. Pesukoneessa pyörii kestovaippoja, harsoja ja pieniä potkuhousuja. Pinnasänky on koottu ja vessassa on hoitotaso. On erittäin vaikea uskoa, että tämä tapahtuu meille. Liikutun kiitollisuuden kyyneliin edelleen joka päivä.

Seuraava neuvolakäynti on parin viikon päästä, jos vauva ei ole päättänyt sitä ennen syntyä!