Älä sano näitä lapsettomalle


Vanha, mutta mielestäni naseva artikkeli aiheesta löytyy Vauva lehden sivulta: Älä sano näin lapsettomalle: 10 vinkkiä. Toivoisin, että jokainen ihminen lukisi tuon läpi ja miettisi, kuinka suuri ongelma lapsettomuus oikeasti on. On todennäköistä, että lähipiirissäsi on joku, joka (tietämättäsi) kärsii lapsettomuudesta. Lapsettomuus on iso ongelma minulle ja sitä tutkitaan, mutta olen miettinyt, kuinka paljon lapsettomuutta tutkitaan laajempana ilmiönä? Lapsettomuusongelmat ovat varmasti yleisempiä kuin koskaan ennen. Kuinka paljon vaikuttaa se, mitä me syödään ja mitä myrkkyjä meidän läpi kulkee?

ApkJTvkRxwY4B9o3f3Ij5rFpelCn73JP_lg.jpg
Kuva

Mutta eihän tässä maailmassa voi olla lapsettomuuteen mitenkään syynä. Syynä on varmasti se, että stressaan ja varmasti saisin lapsen jos lakkaisin kuukaudeksi stressaamasta. Aina kun kuulen "stressikortin", niin mietin, että miten on mahdollista, että naiset täysin epäinhimillisissä oloissa saavat useitakin lapsia - miettikää esimerkiksi näitä tapauksia, kun teinityttö on siepattu ja pidetty vankina vuosikausia?

Toinen minua erityisesti rasittava fraasi on se, että "ymmärrät sitten kun sinulla on omia lapsia". Mitä jos niitä lapsia ei tule? Enkö sitten ymmärrä mitää ja olenko vajavainen koko elämäni? Eikö lapseton elämä sitten opeta mitään? Eikö jokainen elämä olekaan ainutlaatuinen oppimisenkin suhteen?

"Kyllä te onnistutte vielä." Mitä jos ei onnistuta? Kuka takaa, että me onnistutaan? Ei kukaan. Vaikka meillä on tilastollisesti hyvät mahdollisuudet onnistua, on tilastoissa myös se pieni osuus nuoria hoidot käyneitä, jotka eivät ole lasta saaneet. Se, että me halutaan kovasti, tai se, että me osattaisiin ehkä pienestä huolehtia, ei takaa millään tavalla meidän onnistumista. Elämä ei ole reilua, eikä kaikelle tapahtuvalle ole järkevää syytä. Se ei kuitenkaan estä etsimästä myös ikävistä asioista sitä vähemmän ikävää puolta. Toivon kuitenkin, että tästä lapsettomuuden vapaudesta nauttiminen loppuisi lähivuosina...

H8t0HA1qa7yEwO9uZgMZ6yKooTQL1Rpb_lg.jpg
Kuva

2 kommenttia

  1. Sattumalta löysin tänne, ihan kuin lukisi omat ajatukset välillä. Meillä takana yritystä 1,5vuotta. Yk20 menossa. Tutkimukset tehty loppukesästä mutta meille tarjottiin hoitoihin aikaa vasta kesäkuu -16 koska syytä ei löydetty. No en enää jaksanut odotusta + jatkuvasti pettymyksiä joten lähdettiin yksityiselle. Lääkäri siellä kyseli paljo tarkempi asioita ja sanoi sitte epäilevänsä liian lyhyttä luteaalivaiheetta. Ovulaatio tapahtuu aika myöhään kierrossa ja tiputteluvuotoa voi olla joskus jopa 5päivää ennen kuukautisia. No nyt menossa toinen kierto letrozolia ja loppukierrolle määrätty keltarauhashormooni. Vertaistukea mulla ei oikein ole ollut ja oli ihana huomata että muilla on aika samanlaiset ajatukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, jos saat tukea tästä blogista. :) Toivotaan, että sinä saisit toivotun lopputuloksen Letroilla aikaan. Hyvin samanlaisia ongelmia sinulla tuntuu olevan, kuin minullakin. :/

      Poista

Hei, jätäthän kommentin! :)